shh....

shh....

lauantai 2. elokuuta 2014

Viiltelyunia...

Huono mieli jatkuu edelleen. Maailma laittaa kapuloita rattaisiin jatkuvasti. Poika meni eilen mummolaan yöksi ja mä heti hölmönä ajattelin,ett voitas beijben kans viettää ihana ilta ja nauttia yhessäolosta. Hölmö minä...

Mä tein kunnon lihaskuntotreenin ja beijb teki tulista mangokanaa täysjyväriisillä ja sitt oltiin vuokrattu leffoja. Kaikki alko meneen huonosti jo leffavuokraamossa...selasin kotimaisia leffoja kunnes silmiin osu Hella W. Ei muuta tarvittu. Se leffa tuli telkkarista päivä ennen meijän eroa,muistan kattoneeni sigä ja tunsin ettei kaikki oo hyvin ja seuraavana päivänä kaikki kaatuki. Palasin välittömästi niihin tapahtumiin,oisin halunnu juosta kauas karkuun sieltä vuokraamosta. Mutt ei,mä jäädyin. En sanonu mitään,ilmekkään ei värähtäny,ei mitään. Mun sisällä myrskysi,pahasti. Ulospäin olin tyyni,täysin kylmä.

Kotiin tullessa aloin vetään treeniä ja sain lisäpotkua muistoista,mutt tunsin ettei mun mieli oo ok. Katottiin hömppäleffa Ainoat oikeat ja lopussa mä itkin. Se oli niin ihana! Mutt mitä ihmettä, mä EN ITKE leffojen takia, mä EN ITKE ihanien juttujen takia! Noh,jutskailtiin beijben kans sohvalla maaten ja höpistiin siitä kuin kauan ollaan kaikenkaikkiaan oltu yhessä ja pelleiltiin kuin mun suuri ego karisee naimisiin mennessä ja höpistiin kaikkee söpöö. Ja taas mun mielessä tapahtu jotai...en tiiä mitä. Havahuin taas huomaamaan sen mitä kaikkea mä menetin ja palasin taas romahuksen keskelle. En taaskaan sanonu mitään. Onneks beijb poistu hetkeksi paikalta ja muulla alko heti kyyneleet valuun. Muhun sattu,mutt halusin pitää kaiken piilossa sillä en mä kuitenkaan osais selittää ett mikä mulla on. Makasin silmät kii ja kyyneleet vaan valu.

Tajusin ett joka kerta kun tunteet astuu kehiin,eli puhutaan jotain kaunista,tunteista tai kun hempeillään tai kun rakastellaan,niin lähes aina silloin mä koen näitä kohtauksia. Mikä ihme siinä on ett kaikki ihana saa mut palaamaan kaikkeen paskaan?! Miks... Yöllä puhuttiin beijben kans kun se huomas etten mä voi hyvin. Ahistus oli jotain mieletöntä. Entinen mä olis taas tarttunu puukkoon,siihen minkä terässä on pieniä lohkeamia,se kun saa terän loksahteleen syvemmälle ja repii ihon... Beijb sano,ett on pakko keksiä joku keino miten saisin kerrottua/näytettyä ett mieleen palautu jotain,tai ett tuntuu pahalta. Niin kai...
Yö meni painajaisissa...olin jossain vieraassa talossa ihmisporukan ympäröimänä...ne teki mulla kaikkee...kunnes lopuksi joka puolelta ne alko viilteleen mua. Mä pyörin viiltojen voimasta kunnes en enää pysyny pystyssä. Sitt ne raiskas mut...uudelleen ja uudelleen,vaikka olin enää pelkkä verimöykky.

Tänään mennään mun serkun ja hänen vaimonsa kahvitilaisuuteen, he kun menivät pienimuotoisesti naimisiin ja tarjoavat nyt lähimmille kakkukahvit. Ihanaa! :) Tämä vaimo on kiinalainen nuori nainen ja aivan uskomattoman lämminsydäminen ihminen. Mukava saada sukuun hänen kaltainen nuori nainen. Huono puoli on se, ett myös siskoni tulee paikalle. Hermostuttaa... Sillä ku on usein tapana saaha ittensä näyttämään täydellisyydeltä ja onnistuu kaivaan mut maan alle... Saa nähä mitä tästä tulee..


1 kommentti:

Kiitos kun luit ja kuljit hetken kanssani. Arvostan jos jaat myös sanan tai toisenkin <3