Terapeutin etsintää...

Olin tänään taas terapeutin etsintää, eli siis tarkotuksena olis löytää itelle kuntoutuspsykoterapia-paikka, jossa olis mahollisuus traumaterapiaan. Ei yhtään hankala homma..! Oon saanu kieltäviä vastauksia enemmän mitä jotku on syöny perunoita, joko niillä ei oo mahollisuus alottaa uutta terapiajaksoa tai sitt niillä ei oo pätevyyttä traumaterapiaan. Kerran kävin jopa yhen terapeutin luona tutustumiskäynnillä ja annoin sille luettavaksi B-lausunnon jonka psykologi musta oli kirjottanu ja kappas vaan...sen luettuaan terapeutti sano ettei ookkaan tarpeeks pätevä. Ymmärrän nyt miks se peräänty, mutt sillä hetkellä se oli isku vasten kasvoja. Sano sen minkä niin moni muukin; "en haluais rikkoa sua yhtään enempää". Ja voi vittu...se on tapahtunu jo aikoja sitten, myöhässä ootte ja pahasti. Mutt joo, tällä kertaa yks terapeutti vastas, ett se saa Valviran myöntämän pätevyyden kunhan saa jotku paperit ja jos vain jaksan odottaa n. kuukauden niin se ottaa muhun yhteyttä ja voidaan mahollisesti alottaa terapia. Ei paha oottaakuukausi, sillä johan oon oottanu kohta vuoden ja yrittäny ettiä jostain vapaan ja sopivan tyypin. Voi että, kumpa se nyt vaan onnistuis!! Laskin mielessäni, ett n. kuukausi eteenpäin alkaa muutenki uusi aika kun elämässä, sillonhan meen naimisiin. Ihan ku sen olis tarkotus tapahtua nyt, siis terapeutin löytyminen yhtäaikaa häiden kans, uusi elämä ja uusi kausi. :) pidetään peukkuja! Kyllähän mä käyn mielenterveystoimistossa jutteleen oman hoitajan kans, mutt sen kans ei olla juteltu menneistä pahoista asioista, se kai on enemmän sellasta ylläpitoterapiaa etten ihan tyhjän päällä odottele psykoterapeuttia.

Tulin just iltavuorosta ja huomenna olis heti aamuvuoroon meno,äh! Yöunet jää taas vähiin. Mutt huomenna on työajan lyhennys niin työt loppuu jo klo. 13.30. Ja illalla nyrkkeileen! Perjantai oliskin sitten tämän viikon ainoa vapaapäivä. Mutt nyt täytyy hilata ittensä suihkuun ja sänkyyn ja lukemaan peiton alle Puhelintytön salaisia päiväkirjoja! :)