Olipa kerran tyttö joka uskoi menninkäisiin ja halusi prinsessaksi. Maksuksi häneltä vietiin lapsuus. Hänet rikottiin, myytiin, revittiin ja liattiin. Elämänkumppaniksi sai traumaperäisen stressihäiriön, dissosiaatiohäiriön sekä masennuksen.Tarinalla ei ole vielä ollut onnellista loppua; hän on yhä rikki, mutta elossa.Nyt hän haluaa kertoa tarinansa siitä mitä tapahtui just sun selkäs takana. "Tästä mä kirjotan"-osion kautta pääset häntä vähän lähemmäs.
shh....
lauantai 9. elokuuta 2014
Punaviini vaihtui valkoviiniin :)
Hih, oon humalassa....sillai nätisti :) juuaan anopin kans viiniä ja puhutaan maailma paremmaksi. Mä oon jotenki sekasin kaikesta...oon saanu niin paljon hyvää niin lyhyessä ajassa, en oikeen osaa käsitellä tätä. Mä oon tutustunu uusiin ihaniin ihmisiin ja saanu ihana ystävän joka ymmärtää mun aivotukset ennen ku ees sanon niitä ääneen. Mä oon saanu takas mun ihanan anopin joka on mitä mahtavin äiti, mummu ja anoppi. Mulla on ongelmia mun oman perheeni kans, mutt on mahtava huomata kuin paljon mun ympärillä on ihmisiä joista voin koota mun oman perheeni. Tämä hoksaus vaatii paljon...sillä vasta olin heittämässä lusikkaa nurkkaan enkä uskonu kenekään kestävän mun ympärillä, ett mä saastutan kaikki. Mutt ei, mulla on aika paljon. Kiitos ♥
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
<3 Nauti hetkestä, siitä ne hyvät jutut kasvaa ja jatkuu... <3
VastaaPoista