romahtaa

Se tuli. Tää tunne. Mun on paha olla. Mun sisällä riehuu,haluun repiä itteni kappaleiksi ja heitellä verisiksi möykyiksi seinille, kattoo ku verivanat muodostaa jokia,pieniä puroja. Mun sormet tärisee ja puristuu nyrkkiin,taas aukenee ja menee kii. Mä haluan avata arvet! Viiltää siin saatanan syvältä!!! Vittu mä haluan pois täältä!!!! Saatana taas mä itken...se on heikkouven merkki!!  Ei musta ois mitään tullu,ei kukaan mua ymmärrä,ne menee pois kaikki. Sitt oon taas polvillaan,veri valuu. Sitt tulee se viimenen vihlasu...kaikki on poissa.

Mä yritän niin selittää kaikille mikä mulla on, tytölleni. Mutt ei...riita tuli. Seki lähtee kohta,kuten lähti vuosi sitte. Se huomaa ettei se voikaan olla hullun kans ku eihän sitä saatana tajua! Likanen huora,mielisairas. Mä en selviä. Mä en osaa puhua niin ett joku ymmärtäis...ei niin oo tarkotettu.

Tää tunne myllertää mun sisällä ja voimistuu koko ajan. Se on myrsky...se on tulipalo. Mä en selviä. Jumalauta...