Makaan jo sängyssä ja yölääke alkaa vaikuttaan,mutt ajattelinpa kuitenki tulla kertomaan sanan tai parin verran tästä päivästä.
Ny ku mun isovanhemmat on ollu täällä,tai siis äitini luona,niin myös mun poika on ollu siellä jotta saa viettää aikaa isoisovanhempiensa kanssa. Me,eli siis mä ja beijb ostettiin vähän aikaa sitten pojalle uuet nappulakengät edellisten mentyä vähän pieniksi. Ja kas kas...tänään sain kuulla ett mun äiti oli menny ostaan myös nappikset,kalliit ja hienot. Miks..? Laitoin sille txt ett ois ny ostanu jotai muuta,etenki ku kohta alkaa taas uus kausi pojan oikeassa harrastuksessa,jalkapallo kun on "vaan" ajanvietehommaa. Se laitto vaan takas ett saa poika vaihella kenkiä mielen mukaan ku on usiammat. Just...talvellako tarvitaan monet nappikset?yritin myös selittää,ett mä en haluais opettaa poikaa siihen ett aina saa kaiken mitä haluaa,etenki jos niitä on jo ennestään usiammat. Mutt ei se tajunnu. Kai se halus taas vähätellä meijän ostamia ja piti laittaa paremmaksi. Tai sitt sitä harmittaa niin hitosti ku ei pääse juomaan ku sen uskovaiset vanhemmat on tiellä...äh,en tiiä. Ei toi nappisjuttu kamala oo,mua vaan alko harmittaan.
sitt vähän mukavempaa juttua; taisin löytää mun hääpuvun :) se kolahti ja tuntu itteni näköseltä! Mä en oo mikään kovin perinteinen kermakakkuprinsessa joten oman näkösen puvun löytäminen on ollu hivenen vaikeeta. Löysin puvun netistä ja hinta oli myös mun kukkarolle sopiva,Eli aika matala. Mä en siis raaski maksaa itelle tulevista jutuista ikinä paljoa,enkä taija tehä poikkeusta nytkään. :)
nyt alkaa uni painaan silmiä kii joten lopetan kirjottamisen ja siirryn kirjan pariin ennen unen tuloa. Mä en osaa alkaa nukkuun ikinä ilman lukemista,en en en!! Viime yönä Olin kuulemma kiehnänny ja vaikeroinu unissaan,taisin nähä painajaisia. Toivottavasti tää yö menis paremmin.
kiitos jos luit <3 kauniita unia
Olipa kerran tyttö joka uskoi menninkäisiin ja halusi prinsessaksi. Maksuksi häneltä vietiin lapsuus. Hänet rikottiin, myytiin, revittiin ja liattiin. Elämänkumppaniksi sai traumaperäisen stressihäiriön, dissosiaatiohäiriön sekä masennuksen.Tarinalla ei ole vielä ollut onnellista loppua; hän on yhä rikki, mutta elossa.Nyt hän haluaa kertoa tarinansa siitä mitä tapahtui just sun selkäs takana. "Tästä mä kirjotan"-osion kautta pääset häntä vähän lähemmäs.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kun luit ja kuljit hetken kanssani. Arvostan jos jaat myös sanan tai toisenkin <3