Mä oon ny kattonu telkkarista leffaa Vuorovetten prinssi ja se laitto mut miettiin kaikkea. Näytti niin tutulta katsoo sitä miestä joka eli arkeaan ja vähänväliä sen eteen tulee ihan tavallisia asioita jotka palautti sen mieleen menneisyyden, kunnon flashbackejä. Se joutu vastatusten menneisyyden kans koko ajan, se yritti elää ja olla ilonen, mutt se oli sille vaikeeta. Se oli joutunu vaikeneen asioista, se oli pakottanu ittensä unohtaan. Se oli ku mä. Asioita ei oo jos niistä ei puhu, asioita ei oo tapahtunu jos niistä ei puhu. Mitään ei oo olemassa jos sitä ei nää. That's the way it is...
Joudunko mä kohtaan niitä muistoja lopun elämäni? Pääseekö niiden yli ikinä?
Noh, asiasta toiseen. Kävin veljen synttärikahveilla ja kaipa se meni ihan hyvin. Mä tein veljelle kortin johon kirjotin "mistä on 19 vuotiaat ****** tehty" ja aloin luetteleen juttuja jotka oli veljelle tärkeitä lapsena ja kaikkea mitä se teki, sano tai oli. Siitä tuli hieno kortti! :) ku mun äiti luki sem, se kysy ett mitenn mä muistin ne kaikki?! Vastasin vaan tyynesti ett miks en muistais, mutt mun sisällä mä huusin "JUMALAUTA, mähän sen kasvatin, ruokin ja vein leikkiin puistoon! Mähän huolehin ett sillä on kaikki hyvin! Miten voisin unohtaa yhtään mitään?!!??!" Helvetti...
En antanu itelleni lupaa syyä täytekakkuja enkä mitään herkkuja. Beijb anto mulle sen kakkupalasista hilloja( vai lakkojako ne on) ja mansikoita. Siinä mun herkuttelut :) mieli oli sen verran sekasin ett illalla oli pakko käyä juokseen, Volbeat soimaan ja menoksi! Se teki hyvää.
Huomenna taas töihin, iltavuoro. Äh...
Ai niin, eilen illalla tapahtui jotai ihanaa...jonka lopuks mä kuiskasin " mä nään pieniä lumihiutaleita ja valkosia tähtiä mustalla taivaalla..." ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kun luit ja kuljit hetken kanssani. Arvostan jos jaat myös sanan tai toisenkin <3