Huonosti menee. Mä oon vihanen itelleni, niin uskomattoman vihanen! Luulin ett osasin olla hyvä ja tehä hyviä päätöksiä. Mä en tiiä mikä vittu muhun on menny!
Pojalla on tämä viikko syyslomaa ja mä annoin sille luvan lähteä mun isovanhempien luo Etelä-Suomeen. Ne on aivan ihania ihmisiä ja ne on tosi tärkeitä pojalle. Siksipä mä sen luvan annoinki... Poika lähti sinne mun äitin kans, just sen joka sotkee kaiken, rikkoo. Eka mä ajattelin ett hyvin siellä menee ja kun ne menee kuitenki turvalliseen paikkaan jossa etenkään alkoholin käyttäminen ei onnistu ja mun mummu ja pappa on muutenkin tosi mahtavia ihmisiä. Mutt mutt...pelko nostaa päätään. Entä jos kuitenki sattuu jotain?! Mä oon nähny jo niin monta kertaa lukemattomien vuosien ajan ettei äitiini voi luottaa ja se hajottaa aina kaiken, joten miten helvetti mä voin olla näin saatanan idiootti ett päästin oman lapsen sen mukaan?!!??
Koko viime yön mä mietin ett entä jos poika ei tuukkaan enää takas...munhan piti suojella sitä kaikelta...
Miks mun pitää olla tällanen??!!?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kun luit ja kuljit hetken kanssani. Arvostan jos jaat myös sanan tai toisenkin <3