Talo unessa.

Mieli on alamaissa, joku toi surumielen mun sisään. Keskiviikon vertaistukiryhmässä tuli puheeksi mun ihmeelliset unet ja toinen vetäjistä sano, ett unessa näkyvä talo kuvastaa unen näkijää, ett sellanen ihminen millanen talo. Hmm...aloin miettiin mun unia ja lähes kaikissa niissä oon jossain talossa. Mutt sellanen ihminen mä en taho olla millasissa taloissa oon! Vai onko se sittenki totuus musta, ett sellanen mä oikiasti oon mutt en vaan ite nää sitä koska mulla on niin vääristyny kuva itestä?



Unissa mä oon talossa ja joka kerta pakenen jotain. Unessa mulla on kamala pakokauhu ja jokin ajaa mua takaa, joskus se on joku ihminen joskus joku mitä ei voi nähä. Mutt mun täytyy paeta, joskus se onnistuu joskus ei. Viimeks näin unta jossa kaivoin talon lattian alta kaks mätänevää ruumista ja mulla oli aikaa todella vähän ennen ku tapahtuis jotain. Sait haalattua mätänevät ruumiit ulos metsään ja palasin taloon. Siellä mua odotti joku mies. Mä viiltelin sitä ja se vaan seiso mun edessä ja yritti koskee muhun. Mä viilsin ja viilsin. Muistan vielki millanen ääni siitä lähti kun puukko osui ihoon ja leikkas lihaa. Mä leikkelin sen palasiksi. Sitt heräsin.

Talo jonka mä unessa nään on ulkoapäin punainen puutalo. Se on hylätty ja vanha talo. Siellä on yhä alkeellisia huonekaluja, vanhoja valokuvia ja rikkinäisiä leluja. Siellä talossa on joskus asuttu ja siellä on ollu paljon iloa ja naurua, mutt siellä on tapahtunu paljon pahaa. Seinät on homeessa ja ikkunoita peittää hämähäkin seitit, pölyä on kaikkialla. Kukaan ei halua olla talossa enää, kaikki kiertää sen kaukaa.

 Joskus mä kuljen huoneesta toiseen hätäisesti juosten, joskus ryömin viimesillä voimilla. Veri on tosi yleinen elementti joka unissa toistuu. Usein veressä on joku sänky tai sitt mä.

Mä en halua olla tuollanen talo josta nään unia. Haluan vapautua noista unista. Toivon niin kovasti ett ku jonain kertana pääsen pakeneen talosta pois niin mä pääsisin pois lopullisesti.