Pensselit vaivuttaa menneisiin.

Näyttelyn valmistelu herättää aika hitosti tunteita...kaikki muistot on jotenki "just tässä" ja totta. Päivällä maalatessa tuntu hyvälle antaa pensselin liikkua paperilla mutt ei enää. Liian paljon asiaa yhelle kerralle, en osaa käsitellä näitä tuntemuksia. Itkettäis, mutt kyyneleitä ei tuu. Väsyttääki...ja sitt alko ahistaan tää kämppä...