Haluan näkyväksi.

Viime yö meni valvoessa. Nukahin kyllä ihan hyvin mutt heräsi klo.2:49 ja sitten alko valvominen. En osannu asettua ja oli muutenkin levoton mieli. Ärsyttävää...

Eilen illalla huomasin ett olin jättäny kertomatta paljon asioita koskien terapiakäyntiä. Ihmettelinki ett miten tekstiä tuli niin vähän! :)

Terapeutti halus eilen tietää, ett millasia juttuja mä oon näyttelyyn tehny. Kerroin sitten ensimmäisestä piirustuksesta jossa mä seison kädet sidottuna katsoen eri peileihin ja yrittäen saaha tietää millanen mä oon, mutt peileistä heijastuu vain sanoja "häpeä" "tapa itses" "arvoton" jne. En kyllä kertonu noita yksityiskohtia terapeutille, enkä sitä ett kuvassa mun reidet on veressä ja seison verilammikossa. Kerroin siitä kuinka vaikeeta mun on hahmottaa itteäni ja ymmärtää mun olevan olemassa myös muille. Mä oon vasta vuoden päivät alkanu tiedostaan oikiaa itteäni ja miettiny kuka mä oon. Mun on aika mahoton kuvitella millasena muut mut näkee tai huomataanko mua jos vaikka kävelen kadulla.

 Kun eräs psykiatri teki musta parin sivun pituisen tekstin Kelalle jossa määriteltiin mun diagnoosit ja oireet sekä kuvattiin mun menneisyyttä muutenkin. Kun sain luettavaksi sen tekstin mä olin ihan haltioissaan! Tuntu mielettömän ihanalta ett joku oli oikiasti kuunnellu mua ja tehny musta vielä omiakin havaintoja! Se tuntu hyvältä! Muistan kuinka luin ja luin sitä yhä uudelleen. Olin tullu huomatuksi.

Terapeuttini selitti, ett kun ihminen on tullu vuosikausien ajan hylätyksi ja vähätellyksi, sorretuksi ja hänelle on kerrottu millanen olla, mitä sanoa ja mitä tehä ja kaikki "oma" on väärin, niin ihminen kadottaa ittensä. Se oma minä alkaa haalistua ja hävitä. Siksi sen uudelleen löytäminen on niin vaikeeta koska mieli on oppinu sen kaiken olevan väärää ja pahaa eikä anna sen tulla takaisin. Tämä siis selittää aika hyvin sen miksi en koe olevani olemassa enkä kuulu tänne...

Mä kysyin eilen illalla beijbeltä, ett millasena muut mut näkee tai millasen kuvan mä itestäni annan. Vastaukseksi sain "no aika hankala tälleen sanoa muiden puolesta...ilosena". That´s it. Ehkä mä en vielä oo sitten niin ehjä ett näkyisin ihmisille. Mä taijan vielä olla Näkymätön Ninni.

Taas täytyy lopetella kesken kaiken. Koirat tahtoo pihalle joten palaanpa myöhemmin takas.