Ymmärsitte varmaan. Mä koen olevani liian erillainen kuin muut, huonolla tavalla. Mä tunnen itteni niin erillaiseksi etten mä kuulu oikein mihinkään. En tiiä mihin kuulun ja missä mun paikka on. Oon täysin HUKASSA!!
Tänään oon taas puuhaillu vaikka mitä ja pitäny itteni kiireisenä, haluten olla ilonen. Mutt...jotain on vialla. Uskottelenko mä itelleni jotain aivan turhaa..? Kusetanko mä itteeni huolella?! Mä haluaisin hymyillä ilosta ja olla iloinen aidosti, en leikkiä sellasta. Mä haluaisin tuntea ihania tunteita, tuntea olevani elossa. Itkettäis taas, mutt pidän kyyneleet sisällä. Mä en itke. Ei isot tytöt itke.
Itke mun seurana. Oon monta päivää itkeny. Itku vaan tulee yhtäkkiä ja kyyneleet valuu. Ehkä kipeä jalka auttaa asiaan... :D Mutta muutenki herkistyny.
VastaaPoistaPs: Mun maailmassa et oo erilainen ja joukosta erottuva niinku noissa kuvissa. Oot sinä ja kuulut mun maailmaan omana itsenäs.