shh....
sunnuntai 1. maaliskuuta 2015
Silmät aukeaa.
Oon yrittäny epätoivosesti pitää kiinni jostain jota mulla ei oo ollu enää pitkään aikaan. Yritin uskotella itelleni kaiken kääntyvän hyväksi jos vaan jaksan hetken kamppailla ja antaa elämälle mahollisuuden. Mutt ei, se ei mee niin ja tajuan sen nyt. Mä oon liian sairas tänne ja siksi oon viime aikoina tuntenu itteni näin...tyhjäksi. Mun pelot käy toteen. Mä en ollutkaan mitään.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Sää käyt niin isoja ja vaikeita asioita läpi, että sun mieli suojaa sua tuolla tyhjyyden tunteella. <3
VastaaPoistaTuntuu ett mun sydän on rikki ja sielusta on poistettu puolet. En juuri jaksa ees kohottaa katsetta ylös, enkä kato ketään kohti. Ihan ku mun mieli olis alkanu jo poistaan mua vähitellen pala palalta kunnes musta ei oo jälellä muuta kuin pienen pieni repale jonka tuuli puhaltaa pois. Kiitos kun jaksat käyä ja kulet vierellä. <3
Poista