shh....

shh....

keskiviikko 31. joulukuuta 2014

Juhlitaan, eiks nii?





 

Uus päivä. Mieli entistä tummempi, väsyneempi. Piti vähän siivota...on ees vähän selkeempää ja turvallisempaa. Tiskatessa mulle tuli mieleen aika hauska ajatus... Ajattele jos päästäis ittensä pois uutena vuotena kaikkien ampuessa raketteja?! Hahhahaaa, kaikki juhlis ja naurais, ampuis ilotulitteita ja juhlisivat... mua!! :D aika hienoa olis.

Sairas vitsi...joo'o. Niin oli. Mutt oikiasti...mun on paha olla. Mä en jaksa enää uskoa ett jonain päivänä asiat olis toisin, paremmin. Mä en jaksa enää nähä muitten pettyneitä ilmeitä kun ne huomaa mun taas pelleilevän. En toivonu muuta ku ett oisin saanu olla kuten muut. Mä en enää jaksa nähä muitten kärsimystä mitä mun lähellä oleminen tuottaa. En missään vaiheessa halunnu tehä pahaa mieltä kenellekkään ( niitä joita halusin satuttaa ei oo mun käsien saatavilla, damn).


Kyllä mä halusin taistella tätä saatanan mieltä vastaan, mutt ehkä sen kuuluukin olla osa mua ja mä en pääse siitä eroon. Voihan olla ett asioiden pitäis mennä kuten me ei toivottu ja siksi tää kaikki on ollu niin vaikeeta koska oon yrittäny väkisin olla täällä. En tiiä.

En tiiä miten asiat menee tästä eteenpäin ja miten tulevaisuudessa...mutt nyt ainaki mä niin saatanan väsyny. Mun sisällä on pimeetä. Mun mieli on kylmä ja mua pelottaa. Musta tuntuu ett...oon yksin.

4 kommenttia:

  1. Harhamieli tekee tän, ei anna mun nähä eikä uskoa siihen mitä nään. Koko ajan, oon mä missä vaan, niin huomaan miettiväni etten mä kuulu tänne. Jotenki tuntuu ett kaikki sanottava on sanottu, teot on tehty. Mä tiiän ett sä oot paikalla vaikka en sua näkiskään. <3

    VastaaPoista
  2. Sä et ole yksin. Jos vielä jaksat, tulee parempia päiviä. On rankkaa olla hauras, on pelottavaa turvautua muiden ihmisten tukeen. Mutta vaikka kukaan ei pysty täysin samaistumaan sun tuntemuksiin, sä olet monelle rakas ja tärkeä, ja ne ihmiset haluavat pitää susta kiinni. Sä et ole yksin.

    VastaaPoista
  3. Yhdyn Laikan kommenttiin - todella kauniisti ja viisaasti ilmaistu. Sä et ole yksin, muista se. Koosta elämäsi heistä, jotka välittävät, älä tuhlaa energiaasi ja vähiä voimiasi heihin, jotka sinusta energiaa syövät entisestään. Ole armollinen itsellesi, anna itsellesi lupa olla väsynyt, loppu, rikki, hauras, palasina. Älä yritä mitään enempää. Keskity siihen, että vain olet ja hengität. Sä et ole yksin. <3

    VastaaPoista

Kiitos kun luit ja kuljit hetken kanssani. Arvostan jos jaat myös sanan tai toisenkin <3