Tyhjyys mun sisällä.

 

En tiiä taaskaan mikä mulla on. Oon koko päivän halunnu olla piilossa kaikelta ja kaikkia. Ja oon jopa nukkunut päiväunet jota en ikinä tee! Mua vaan väsytti niin paljon. Ja kyllä mä ilonen oon ja onnellinen kuten tuoreen vaimon kuuluukin. Mutt joku painaa mun  mielessä enkä mä saa siitä kiinni. 

Eilen illalla täällä oli syysmyrsky ja siitä mä nauttiin!! Mentiin beijben kans käyttään koirat yölenkillä ja sää oli sellanen ett oisin voinu olla ulkona vaikka kuinka kauan! Tuuli riepotteli lehtiä ympäriinsä, sekotti mun pipon alta näkyviä hiuksia ja tuiversi niin ett henki meinas salpautua. Ja sadepisarat muodosti maahan lätäköitä ja katuvalot sai pisarat kimalteleen kuin pienet timantit. Se oli niin ihana hetki, ihana tunne! 

Sekin mua ihmetyttää ett miks tämä päivä on ollu niin tyhjä ja tunteeton, sillä yöllä olin niin täynnä jotain kaunista ja värikästä? Mä haluan vaan olla rauhassa.

Eilen olis pitäny olla se Kokonainen-ryhmä, mutt toinen vetäjistä soitti aamupäivällä ett ryhmä on peruttu sillä kaikki muut tytöt oli estyny tulemasta ja oisin mitä ilmeisemmin  ollu ainoa. :/ Harmitti vietävästi! Tänään mulla ois pitäny olla terapia, mutt...mä peruin sen. Ilmotin olevani mahataudissa... :/ En oo ikinä ennen tehny tuollai, perunu jotai ilman syytä! 

Mä haluaisin kertoo jotain hääjuttuja, jotain ihanaa ja romanttista mutt en pysty. En vielä.

Miks oon tällanen?!