shh....

shh....

lauantai 21. marraskuuta 2015

Take me away.

Oon miettiny, ett oisko asiat paremmin jos asuisin jossain muualla, oisko mun perempi asua kaukana kaikista tutuista ja kaikesta paskasta. Joskus tuntuu ett mun ois parempi missä vaan ku täällä, just tässä. Tämä talo, tämä kaupunginosa, tämä kaupunki, nämä ihmiset...kaikki muistuttaa jostain pahasta. Tiiän kyllä etten mä pääse menneisyyttäni karkuun, mutt haluaisin edes vähän etäisyyttä kaikkeen. Jos onnistuisinkin hetkeksi unohtamaan kaiken ja kykenisin olemaan iloinen menneillään olevasta hetkestä niin pian eteen tulee AINA jotain/jokin mikä saa mut takasin menneisiin aikoihin. Eli vaikka mä kuinka yrittäisin taistella ja uskoa pärjääväni niin muistot, tapahtumat ja ihmiset ei anna mun jatkaa eteenpäin, etenkään hyvillä mielin. Kumpa sais syntyä uudelleen tai siirtyä aikakoneella johonkin toiseen todellisuuteen. :/


Missä mun olis hyvä olla? Onko sellasta paikkaa olemassakaan? Pakenenko mä jotain mitä ei voi paeta?


3 kommenttia:

  1. Ite mietin samaa välillä. Haluaisin muuttaa jonnekin kauas, ulkomaille, jossa ei kovin suurella todennäköisyydellä törmäisi kehenkään ei toivottuun tuttuun tai sukulaiseen... :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se oli kuin unelmaa, olla jossain kaukana jossa kukaan ei tunne sua ja pystyis alottaan koko elämän luomisen alusta. Aletaanko pakkaamaan? :)

      Poista
  2. Muuton antama uusi sivu elämässä voi olla kuntouttava tekijä. Siitä voi oikeasti olla apua, kunhan muistaa samaan aikaan, että sinne uuteen paikkaankin muuttaa kokonaisena minänä - siis myös rikkinäisenä, haavoittuneena. Joka tapauksessa etäisyys, uusi ympäristö, voi luoda mieleen uudenlaisen sivun ja uudenlaisia mahdollisuuksia. Itselleni pelkästään se, että muutin vielä viitisentoista kilometriä kauemmaksi äidistä, yhteensä siis n. 30 kilometrin päähän, auttoi ihan huimasti. Vielä kun nyt perheeni ei oikeasti tiedä osoitettani. Olen täällä enemmän suojassa ja turvassa, vaikka he voivat koska tahansa ottaa osoitetietoni selville. Silti.

    VastaaPoista

Kiitos kun luit ja kuljit hetken kanssani. Arvostan jos jaat myös sanan tai toisenkin <3