Näillä mennään.

No niin, nyt on sitten blogi muutettu ykstyiseksi ja joissain määrin voin kokea kirjottamisen turvalliseksi. Jouduin siis tekemään muutoksen johtuen siitä, ett eräs henkilö oli saanut tietää blogistani ja ilman ett mä tiesin asiasta, niin tämä henkilö oli lukenu musta kaiken, kipeimmätkin salaisuuteni ja arimmatkin tunteeni, kaiken. Koen itteni helvetin loukatuksi ja paljaaksi, aivan kuin olisin kaikkien vapaata riistaa. Blogini sivuilla mä olin opetellu raottamaan menneisyyden verhoa ja vähitellen lopettaa salailua, muttt nyt mä tunnen oloni erittäin suojattomaksi ja haavoittuneeksi. Kyllä mä tiedostin millaiset riskit voi blogin yleisenä pitämisessä olla, mutt en mä ollu ajatellu jonkun kertovan toiselle ihmiselle, ett "se pitää blogia, käyppä lukemassa". Mä oon helvetin loukkaantunu, häpeissäni ja surullinen. Vihainen myös.

Pari päivää mä puntaroin, ett mitä tekisin blogin suhteen mutt päätin jatkaa kirjottamista sillä tästä on tullu mulle tosi tärkeä keino käsitellä tunteitani, jäsennellä ajatuksiani ja purkaa pahaa oloa. En halua ajatellakkaan kirjottamisen lopettamista. Mä en tiiä miten mulle käy ja selviänkö mä, mutt haluan kamppailuni kaikkine vaiheineen olevan turvassa "ei toivotuilta" ihmisiltä. Mä oon ajan kuluessa oppinu rajaamaan ihmisiä ulkopuolelle joita en lähelleni halua, eli kai tämä blogin yksityiseksi tekeminen on yks keino rajaamiseen.

Näin mennään eteenpäin.