Kun kotiin ei voi jäädä.

Oon tulossa kipeäksi ja olo on voimaton. Töistä tullessa olin totaalisen väsyny ja oli pakko mennä sänkyyn hetkeks pötköttään peiton alle...nukahin. Herätessä olo oli aika kurja ja mittasin kuumeen...lämpöä 37,5. Mun pitäis jäähä huomenna kotiin parantelemaan itteni sillä kurrkukipua mulla on ollu jo usiamman päivän. Mutt mä en halua jäähä kotiin..en uskalla jäähä. Eikö oo säälittävää? Mutt mun mieli on viime aikoina ollu niin huono etten mä voi jäähä kotiin koko saakutin päiväksi ihan yksin. Siinä mulla olis monta monituista tuntia aikaa itteni kans. Se ei oo hyvä juttu, ei yhtään hyvä vaihtoehto. Onhan mun jalkaan tullu jo toinen viiltokin. Vaikka eihän ny viiltely mitään tarkota, nehän on vaan jälkiä eletystä pahasta olosta, mutt mä olinoikiasti luulin uusinta tatuointia ottaessani ett olin päässy voiton puolelle viiltelystä ja haluavani selviytyä. Oon pettäny itteni ja kaikki ne harvat muhun uskoneet.

Tiistaina mulla olis yks vapaapäivä. Siks ajattelin sinnitellä vielä huomisen töissä ja kattoo mihin suuntaan olo menee. Tiiän toimivani väärin mutt kumpi ratkaisu sitt olis parempi; se että mä jään kotiin? Kuulostaa kyllä niin saatanan oudolta ettei aikunen ihminen voi olla kotona!!! Vittu mikä luuseri mä oon!! Ehkä mun sietäis sittenkin jäähä kotiin ja olla sairastamassa oikein monta päivää jotta varmasti ehin toteuttaa sairaan mieleni keksimiä juttuja! Äääähh...alkaa meneen jo hankalaksi tää homma. Pitäis mennä taas nukkumaankin jotta jaksan taas aamulla herätä. Voi helvetti kun vois vaan myöntää olevansa poikki.