No niinh...kotona taas. Viime kirjotuksen jälkeen on tapahtu aika paljon, ainaki mun mielessä. Niin moni asia pyörii mun mielessä, enkä mä aina osaa pysyä kasassa. Kaikki asiat ja ajatukset on niin sekasin! Kaikki yöt reissussa meni sekavien ja ahistavien unien kans ja mieli oli koko ajan alakulonen, vaikka kyllä mä ulospäin sain näyttään itteni ihan hyväntuuliselta. Ja kyllä mä reissusta nautin, paljon ja oli ihana viettää rentoa yhessäoloa. Mutt mielessä kaihersi koko ajan ajatus, ett "ootas vaan, ei tää ihanuus kestä kauaa...etkö sä vielä oo oppinu,ett kohta oot taas yksin, ei kukaan sun vierelle oo jääny ennenkään..." Mä haluaisin unohtaa kaiken, mutt mieli ei anna!
Mä ajattelen, ett kaikki ongelmat ja vastoinkäymiset on mulle merkki siitä ettei mun kuulu olla täällä, sillä jos jonkun asian on tarkotus tapahtua niin se silloin tapahtuu ja usein helposti, ja jos taas joku asia ei mee oikein tai sen ei kuulu onnistua, niin matkaan tulee mutkia ja ongelmia on vaikein mahollinen reitti. Siksipä mä (tai mun sairas mieli) ajattelee, ettei mun kuulu saaha elämäniloa takas ja mun eläminen on niin saatanan vaikeeta, koska mun ei kuulu olla täällä.
No jooh...mä käyn säännöllisesti mtt:ssä terapiassa ja etin koko ajan psykoterapiapaikkaa jossa tarjottas traumaterapiaa, mutt vapaata terapeuttia on tosi vaikee löytää! Yhen luona kävin jopa arviointikäynnillä ja annoin psykologin kirjottaman kupongin luettavaksi, jonka jälkeen terapeutti ei kokenut olevansa tarpeeks ammattitaitonen mun ongelmiin. Se tuntu pahalta... miten mä voin oppia elään itteni kans jos toiset ei oo tarpeeks jotain kuunnellakseen?!!? En mäkään ollu saanu mitään kurssia tai infopakettia kaikesta paskasta mitä tulee tapahtuun tms.!!! Ja joka paikassa kaikki vaan hokee, ett "mä en haluu ett sä meet enemmän rikki, siks ei lähetä nyt avaamaan niitä traumoja tän enempää.." Voi vittu sentään...siinä kaikki on niin pirun myöhässä, mut on rikottu jo kauan sitten!!! Aaargh....
Mä monesti mietin, ett onko hoidon ja avun saaminen tehty siks niin vaikeeksi ett saahaan kaikki turhat karsittua joukosta? Emmä tiiä... :(
Yks terapeutti sano, ett sillä mahollisesti vapautuu paikka kesäkuun alusta ja aiko olla yhteydessä muhun tarkemmin kun asia selkenee, mutt kohta kai alkaa oleen heinäkuun alku. :/
Kitinää ja valitusta siis tänään, toivottavasti huomenna olis jo parempi päivä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kun luit ja kuljit hetken kanssani. Arvostan jos jaat myös sanan tai toisenkin <3