shh....

shh....

sunnuntai 29. kesäkuuta 2014

Haikeutta...

Tää päivä...en oo sanonu montaakaan sanaa, ei oo sanottavaa. Mielesssä pyörii kyllä yhtä ja toista, mutt en mä saa mitään ulos. Nukuin yllättävän pitkään ja yritin olla skarppina, mutt eih...pian jo tunsin ettei päivästä tuu mitään mahtavaa. Lähettiin beijbeni kans käyttään koirat lenkillä ja mun tarkotus oli saaha mieltä ees vähän paremmaksi. Mutt eih...oltiin hiljaa koko ajan. Mä oisin halunnu kertoo miltä musta tuntuu, mutt mä en jumalauta saa suutani auki! Sisälle tullessa homma leviski käsiin ja taas mä itkin. Huusin ja kuiskasin vuorotellen, etten mä nää tässä elämässä mitään järkee, ett mikään ei tunnu miltään. Mä en usko saavuttavani elämässä enää mitään. Mä itkin ja itkin... Tyttöni yrittää auttaa, mutt aika usein se taitaa turhautua ku mä en osaa kertoo mikä vointiani tai mieltä piristäis. Tää elämä vaan tuntuu niin tyhjältä, turhalta. Kumpa masennuksen sais pois nappia painamalla... Ja mulla ei oo ketään muuta kenen puoleen kääntyä ku toinen puoliskoni. Mun perhe...niimpä niin... haluaisin olla sen silmissä terve, kaunis, haluttava.. haluaisin olla hyvä tyttöystävä.

Huomenna olis siis terapia ja mua hermostuttaa se,kuten aina. Kai mä oon kyllästyny sen kyselyihin ett joko traumaterapiasta on kuulunu jotain jne. Tunnen ett häiritsisin sen töitä ja tuhlaan sen aikaa, ett sillä ois kiire saaha mut muualle. Äh, jopa mä kitisen.

Kyllä mä oon kiitollinen kaikesta mitä mulla on, mä vaan pelkään menettäväni kaiken uuelleen. Mulla on koti, ja tänne ei pääse kukaan tunkeutuun ilman mun lupaa. Mulla on vakituinen työpaikka ja työ on ihanaa. Mulla on ihana tyttöystävä joka pitää musta huolen, mutt samalla mä pelkään ett se satuttaa. Mulla on veli, jonka mä oon kasvattanu ja isä jonka kans mä rakennan välejä kuntoon. Mulla on myös murkkuikänen kummityttö, änkyrä pieni. Ja eläimet tietenki :)

Mun elämässä vaikuttaa monet huonot asiat, mun äiti ja sisko. Niistä tuun avautuun myöhemmin. Pian. Niiltä mä kuitenki oon oppinu, ettei verisukulaisuus takaa sitä, ett toisen puolta pidettäis.

Olipa aika turhaa kirjottelua, mutt tällanen vajaa päivä tänään. Ny iltapallalle ja kuppi kahvia. :)




1 kommentti:

Kiitos kun luit ja kuljit hetken kanssani. Arvostan jos jaat myös sanan tai toisenkin <3