Nothing else.

Hetki meni paremmin kunnes taas tipuin. Eilen sain viimein laitettua takapihaa kesäkuntoon vaikka ensin tuntukin ett miks helvetissä vaivautua. Ilta meni MM-lätkän parissa. Tänään kävin pojan kans virveliostoksilla, se kun on innostunu kalastamisesta muutaman kaverinsa kans. Ja lähteehän poika kohta viikoksi Norjaan leirikouluun jossa virveliä myös tulee tarvitsemaan.

Mutt nyt mä oon taas keskellä pimeyttä. Rintaan koskee ja mahaa vääntää. Ruoka yököttää. Mun henkiset tunteet alkaa tulemaan yhä fyysisemmiksi. Ja mun ei oo hyvä olla. MÄ EN JUMALAUTA JAKSA!

Ei oo muuta sanottavaa.